Sahataanko vai suojellaanko? Lapin päättäjät koolla Tervolassa Veljekset Vaaran sahalla

Lapin päättäjät kokoontuivat upouuteen Vaara-konsernin halliin kuulemaan sahateollisuuden viestejä ja keskustelemaan Pohjois-Suomen metsien käytöstä.

─ Metsä ei ole koskaan ollut yhtä suuren yleisen kiinnostuksen kohteena kuin nyt. Meille, jotka ovat saaneet metsästä leivän, se on aina ollut elinehto. Ainoa huolenaiheeni tällä hetkellä on, riittääkö meille puuta jalostettavaksi myös jatkossa, sanoi Jussi Vaara avatessaan tilaisuuden.

Veljekset Vaara Oy:n toimitusjohtaja Jukka Vaara jatkoi kertomalla yrityksen toiminnasta ja tiiviisti esityksensä isoisoisältä saatuun ohjeeseen, jota voi nykyisin pitää yrityksen mottoon ”Pitäkää terä kunnossa ja sahatkaa ihmisten puut hyvin ja rehellisesti, niin säilyy hyvä maine.” Vaara-konserni työllistää 100 henkilöä ja liikevaihto vuonna 2022 oli 45 miljoonaa euroa.

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto painotti puheenvuorossaan metsäpolitiikan säilyttämistä kansallisen päätöksenteon piirissä. Metsähallituksen 6,5 miljoonan hehtaarin hakkuista yli viisi miljoonaa hehtaaria tulee kolmen vaalipiirin alueelta: Lapista, Oulusta ja Savo-Karjalasta. Näin ollen Metsähallituksen metsistä hankittu puu on pohjoisen Suomen sahoille elinehto.

Aalto terävöitti lopuksi, että on tärkeää olla heikentämättä yritysten kustannuskilpailukykyä suhteessa verrokkimaihin. Yhtenä keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi hän ehdotti teollisuuden ministeriryhmän perustamista, joka kokoaisi yhteen ministeriöt, joissa käsitellään teollisuuden asioita.

Esitysten jälkeen seurasi aktiivista keskustelua muun muassa kasvaneista logistiikkakustannuksista, jotka heikentävät suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Jukka Vaara kertoi Ruotsin kuljetustuen yltävän kohdemaahan saakka, kun taas Suomessa kuljetustuki yltää vain Suomen rajalle saakka.

Sahataanko vai suojellaanko – miten eri tavoitteet yhteensovitetaan?

Neljä lappilaista kansanedustajaa oli koolla paneelikeskustelussa, joka keräsi paikalle ison yleisön metsäasioista kiinnostuneita kuntalaisia. Lämpimän lohikeiton äärellä kuultiin kansanedustajien näkemyksiä metsien käytöstä ja suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn kehittämisestä. Paneelikeskustelua veti Sahateollisuus ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen.

Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) kertoi keskustan suhtautuvan kielteisesti siihen, että osana biodiversiteettistrategian toimeenpanoa haluttaisiin lisäsuojelun piiriin jopa puoli miljoonaa hehtaaria metsäalaa.

─ Tätä keskustelua tulisi käydä hehtaarien sijaan luontoarvot edellä!

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto totesi Suomen olevan kestävässä metsänkäytössään jo nyt eri planeetalla kuin useimmat EU-maat, joissa metsäpinta-alaa on moninkertaisesti vähemmän kuin Suomessa. KansanedustajaKaisa Juuso (ps.) huomautti, että metsien käyttöä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti eri tarpeet yhteensovittaen. Paneelikeskustelijat päätyivät siihen, että lappilaiset kansanedustajat ovat metsän käyttöä koskevissa näkemyksissään hyvin samoilla linjoilla.

Lopuksi Kostilainen tiedusteli panelisteilta keinoja suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Kansanedustajat nostivat esille panostukset vientiin ja sujuvaan investointeja houkuttelevaan toimintaympäristöön, jossa kustannukset eivät nouse liian korkeiksi. Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) peräänkuulutti työvoiman saatavuutta ja koulutuksen merkitystä tulevien osaajien varmistamiseksi.

Edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että ammattidiesel tulee ottaa pikaisesti käyttöön seuraavassa hallitusohjelmassa. Lisäksi kohtuuhintaisen energian saanti myös teollisuuden tarpeisiin pitäisi turvata.

Paneelikeskustelun jälkeen Veljekset Vaaran avoimet ovet -tilaisuus jatkui sahakierroksen merkeissä. Tilaisuus oli osa Sahateollisuus ry:n ja sen jäsensahojen järjestämää Sahojen Vaikuttajaverkostokiertuetta. Kiertueen tavoitteena on tehdä alaa päättäjille tutuksi, tuoda esiin toimintaympäristöä koskevien päätösten vaikutuksia sahojen toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn sekä avata toimialan alueellista ja valtakunnallista roolia.

Teksti: Sahateollisuus

Kuvat: Riku-Matti Jurmu sekä Sahateollisuus