Puu on rakentamisen raaka-aineena ympäristöystävällistä ja se on uusiutuva luonnonvara. Kestävä metsänhoito auttaa ylläpitämään metsiä ja säilyttämään ne myös tuleville sukupolville. Vaaran Metsän toiminta on aina Suomen metsälain sekä metsänhoitosuositusten mukaista. Lisäksi toiminnallamme on kestävän kehityksen ja alkuperän seurannan sertifikaatit PEFC sekä FSC.
Vastuullista, kestävää ja sertifioitua metsänhoitoa
PEFC- ja FSC-sertifikaatin myötä noudatamme toiminnassamme ympäristön, ihmiset ja talouden tasapainoisesti huomioon ottavaa kestävyyden periaatetta. Sertifikaatti takaa asiakkaillemme, että hankkimamme puuraaka-aineen alkuperä on tiedossa ja se on kestävästi hoidetuista metsistä peräisin.
PEFC ja FSC edistävät toiminnallaan kaikkia kestävyyden eri osa-alueita. Ekologinen kestävyys tarkoittaa, että metsälle luonteenomaisten elinympäristöjen ja luontotyyppien säilyminen ja lajien elinmahdollisuudet turvataan. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa, että metsässä työskentelevien työehdot ja työkyky, alkuperäiskansojen oikeudet, metsien kulttuuriarvot, metsissä liikkuminen ja lyhytaikainen leiriytyminen sekä marjojen ja sienten keräily turvataan.
Taloudellinen kestävyys tarkoittaa, että toiminta on kannattavaa kaikille tuotantoketjussa mukana oleville tahoille.
Vastuullinen metsänhoito
Vastuullinen metsänhoito
Vastuullisessa metsänhoidossa huomioidaan metsänomistajan tuotto-odotusten toteutumisen lisäksi myös metsän ekologiset sekä sosiaaliset vaikutukset. Vastuullisessa metsänhoidossa kiinnitetään erityistä huomiota metsän monimuotoisuuteen ja erilaisten metsäelinympäristöjen elinvoimaisuuden säilyttämiseen sekä metsien monikäyttöön. Metsäluonnon monimuotoisuuden vaaliminen onnistuu pienilläkin teoilla samalla edistäen puuston kasvua ja terveyttä.
-
Mitä vaikutusta metsänhoidolla on Lapin alueen metsiin?
Hyvällä, suunnitelmallisella ja oikea-aikaisella metsänhoidolla taataan metsien vauhdikas kasvu, puuston hyvä terveys, elinvoimaisuus ja monimuotoinen ympäristö lajiston sekä metsien käytön kannalta.
Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaimmin arktisiin alueisiin, eli Suomessa eritoten Lapin alueen metsiin, ja tämä on parin vuosikymmenen aikana lisännyt Lapin metsien kasvua lähes puolella. Käytännössä myös tarve metsänhoitotöiden tekemiselle tai teettämiselle lisääntyy, kun puuston kasvutahti nopeutuu. Lisääntynyt kasvu on osaltaan myös lisännyt puuraaka-aineen hankintaa yhä pohjoisempaan Suomeen, mikä tuo Lapin alueelle lisää työtä ja kassavirtaa samalla lisäten maakunnan elinvoimaisuutta.
Lapissa metsien monikäyttö on merkittävää mm. poronhoidon, metsästyksen, kalastuksen, marjastuksen ja luontomatkailun muodossa. Hyvällä metsänhoidolla pystytään tukemaan metsänkasvatuksen ohella myös monikäytön edellytyksiä ja mahdollisuuksia.
-
Miten huomioitte ympäristön hakkuiden aikana?
Kaikki lähtee ennakkosuunnittelusta; metsäasiantuntija kiertää suunnitellun hakkuualan ennen puukaupan sopimista. Käynnillä kiinnitetään huomiota mahdollisiin turvallisuushaasteisiin ja erilaisissa kartta-aineistoissa näkymättömiin erityisiin elinympäristöihin tai vesistöihin, kuten puroihin ja tihkupintoihin. Kartta-aineistoista tarkistetaan ennalta myös mahdolliset kaavarajoitukset, pohjavesialueet tai muinaisjäännösalueet. Leimikkokartalle merkitään turvalliset varastopaikat, kulkureitit, erikseen huomioon otettavat ympäristö- ja turvallisuusasiat sekä koneellisessa puunkorjuussa mahdolliset riskipaikat, esimerkiksi jyrkänteet.
Huolellisen ennakkosuunnittelun lisäksi koneiden kuljettajat kiinnittävät huomiota yleiseen turvallisuuteen hakkuualoilla; hakkuutöistä kertovat kyltit kuljettajien puhelinnumeroin varustettuna on kiinnitetty teiden varsille ennen hakkuun alkamista, ja kuljettajat ottavat koneilla toimiessaan muut teiden- ja metsienkäyttäjät huomioon noudattaen yleistä varovaisuutta. Kuljettajat on koulutettu tunnistamaan myös erilaisia arvokkaita luontokohteita ja elinympäristöjä, jotta myös kartoilla näkymättömät arvokkaat kohteet saadaan säästettyä.
Lisäksi kaikissa hakkuissa tehdään erilaisia metsäluonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia ratkaisuja, joita on esimerkiksi hakkuualoille jätettävät säästöpuuryhmät ja riistatiheiköt, monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden puulajien ja lahopuiden säästäminen sekä vesistöjen ja luontokohteiden ympärille jätettävät käsittelemättömät suojavyöhykkeet.
-
Millä toimenpiteillä voin parantaa metsän ympäristövaikutusta?
Metsät toimivat merkittävinä hiilinieluina niin pitkään, kun puu kasvaa, ja näin ollen kasvavat metsät hillitsevät ilmastonmuutosta. Kun puu lopettaa kasvunsa metsässä, muodostaa puu hiilivaraston niin pitkään, kunnes alkaa lahoamaan ja lahotessaan muodostamaan kasvihuonepäästöjä ilmakehään.
Kaadettuna puu toimii hiilivarastona edelleen usein jopa vuosisatoja myös pitkäikäisissä puutuotteissa, eli esimerkiksi puurakentamisen raaka-aineena. Oman metsän ympäristövaikutusta voi parantaa huolehtimalla siitä, että hoitaa metsäänsä hyvin niin, että puusto säilyy elinvoimaisena, kasvaa koko ajan ja puusto kasvatetaan tukkipuuksi asti ennen päätehakkuuta, jolloin siitä saadaan lopputuotteena mahdollisimman paljon puurakentamisen raaka-ainetta. Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että hakkuuala uudistetaan asianmukaisesti ja kasvamaan lähtee uusi hiilinielu.
Ympäristövaikutuksista puhuttaessa tärkeänä elementtinä nähdään myös metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Tähän pystyy jokainen metsänomistaja vaikuttamaan esimerkiksi jättämällä luontoarvoiltaan arvokkaita luontokohteita metsänkäsittelyn ulkopuolelle, pienentämällä vesistökuormitusta asianmukaisilla suojavyöhykkeillä, kasvattamalla useamman puulajin metsiköitä ja säästämällä luontaisesti syntynyttä lahopuustoa kasvavan metsän seassa.
Meille on ensisijaisen tärkeää, että Etelä-Lapin ja pohjoisen metsiä hoidetaan kestävästi ja tuleville sukupolville turvataan hyvä elinympäristö.
