Metsänhoitopalvelut Etelä-Lapissa

Metsänhoitopalvelut alan asiantuntijalta Etelä-Lapin alueella

Hyvin hoidettu metsä kasvaa optimaalisesti ja tuo omistajalleen hyvän ja kestävän tuoton metsikön kiertoajalla. Kattavan metsänhoitopalvelun ja osaavien metsäasiantuntijoidemme avulla varmistamme, että asiakkaamme saavat metsästään mahdollisimman hyvän tuoton, ja että kaikki metsänhoidolliset toimenpiteet tehdään metsänhoitosuositusten mukaisesti, ympäristöä kunnioittaen.

Pidämme huolta pohjoisen metsistä

Metsänuudistaminen kuuluu avohakkuun jälkeiseen työvaiheeseen. Metsä uudistetaan kasvupaikasta riippuen joko istuttamalla taimia tai kylvämällä. Avohakkuun jälkeen suositellaan uudistusalueen raivausta, jossa poistetaan heikkolaatuiset aliskasvospuut. Uudistusalueella käytetään maaperän mukaista, riittävää maanmuokkausmenetelmää, joka antaa elinmahdollisuudet joko istutettaville taimille tai kylvettäville siemenille.

Metsänhoidollisiin toimenpiteisiimme kuuluvat

1. Metsänuudistaminen

2. Taimikonhoito

Taimikon varhaishoito

Heinäntorjuntaa tehdään tarvittaessa 1–2 vuotta uudistamisesta mekaanisesti tai kemiallisesti. Näin varmistetaan kasvatettavien taimien selviäminen muun pintakasvillisuuden kilpailussa. Taimikon varhaisperkauksessa nuoresta taimikosta poistetaan kasvatettavien taimien kehittymistä haittaavaa puustoa ja vesakkoa joko reikä- tai täysperkauksena. Varhaisperkaus tehdään, kun männyntaimikon keskipituus on alle 1 m ja kuusentaimikon keskipituus alle 1,5 m.

Varttuneen taimikon hoito

Taimikonharvennuksessa kasvatettavan puuston tiheys ja puulajisuhteet säädetään tavoitteen mukaiseksi. Työ tehdään laadullisesti parhaiden ja hyväkasvuisten puiden hyväksi. Taimikonhoito suositellaan tehtäväksi valtapituuden ollessa 3–5 m. Taimikonhoidon jälkeen runkoluku on männiköissä 2000–2200 kpl/ha ja kuusen taimikoissa 1800–2000kpl/ha.

3. Lannoitus

Metsänhoidollinen lannoitus suoritetaan metsänhoitosuositusten mukaisesti. Lannoitus voi olla joko kasvua lisäävä typpilannoitus tai ravintotasapainoa korjaava lannoitus, esimerkiksi turvemaiden tuhkalannoitus. Kannattavilla turvemaan lannoituskohteilla on usein riittävästi typpeä, mutta hivenaineet ovat epätasapainossa ja puusto ei kykene käyttämään maaperän typpeä.

Lannoitus lisää puuston kasvua ja on sen takia edukseen myös hiilen sidonnassa.

4. Nuoren metsän hoito ja ensiharvennus

Ensiharvennus: Ensiharvennuksessa metsän kasvukyky keskitetään metsälön parhaisiin yksilöihin. Tämä tapahtuu poistamalla metsästä ensin vikanaiset puut ja sen jälkeen poistamalla runkoja pienimmästä lähtien, kasvupaikalle sopivaan tiheyteen. Ensiharvennus vaatii usein ennakkoraivauksen. Metsänomistaja saa useimmiten ensimmäisen puukauppatilin ensiharvennuksessa.

Tuhkalannoitus pistää vauhtia metsän kasvulle

Sahalaitoksen tuotannosta syntyy moninaisia sivutuotteita, joita pyritään hyödyntämään tehokkaasti. Yksi näistä on lämpövoimalaitoksen polttoaineena käytettävän puun kuoren palamisesta syntyvä tuhka. Tämä tuhka palautetaan takaisin metsiin lannoitteena.

Tuhkalannoituksella voidaan kiihdyttää metsien kasvuvauhtia ja samalla saadaan palautettua puuston hivenaineet takaisin luontoon. Metsän lannoitus on siis myös ilmastoteko, koska hiilinielujen määrä kasvaa puuston kasvun kiihtyessä. Metsänomistajille tuhkalannoitus tuo parantuneen kasvun kautta lisätuloja.